Tämänkertainen haastateltava on ohjelmistoyrittäjä Antti, joka asuu lapsuudenkodissaan Helsingistä itään. Omakotitalon kuuntelutilana noin 48 m2:n olohuone, joka vuotaa melko avoimesti molemmilta sivuilta 24 m2:n keittiötilaan, eli yhteensä hengittävää tilaa on noin 70 m2. Pihalla vierasta on vastassa 6,3L:n AMG-Mersu ja yli500 hepan Audi varustettuna 8 kiloeuron äänentoistolla. Auto ei kuulemma kuitenkaan innosta parempaan musiikin kuuneluun; FM-radio riittää. Mutta talon sisällä onkin toinen meininki.
Aloitetaan siitä, mistä harrastuksesi alkoi? ”Alkoi siitä, kun vanhemmat laittoivat minut 15-vuotiaana valitsemaan, otanko mopon vai stereot. Päädyin stereoihin. Niitä sitten kesätyörahoilla päivittelin pikkuhiljaa parempiin ja siirryin myös av-puolelle.”
Muistatko mitkä sinun ensimmäiset stereot olivat ja mitä päivityksiä teit niihin? ”Onkyo TX-902 ja joku Onkyon tupladekki ja Sonyn 5 cd-levyn karuselli. Kaiuttimia en muista. Sen muistan että eka päivitys oli Pioneerin GR-777 taajuuskorjain! Sitten tuli RELin jokin pieni subbari ja Miragen m190 -kaiuttimet, oli vielä Sonyn 200 cd:n soitin ja 300 cd:n soitin. Tupladekin olen myyty matkan varrella, samoin 5 cd:n karusellin. Miraget olivat mukana aina tähän viimeiseen päivitykseen saakka ja nykyään palvelevat tyttären asunnolla. REL soi kaverin pojalla, vain elementin ripustukset on vaihdettu. Loput laitteet löytyvät vielä kellarista.”
Tuohon aikaan tee-se-itse-laitteet olivat paljon yleisempiä kuin nykyään. Rakensitko mitään hifiä itse? ”No autoiässä alkoi autoihin stereoiden virittely. Tehtiin subbareita sekä autoon että kotiin. Jonkin hifikirjan ohjeen mukaan rakensin vielä pääte- ja esivahvistimet.”
Kytkitkö virrat itse päälle vai annoitko jonkun kokeneemman varmistaa, että piuhat olivat oikein päin? Vai onko sulla alan koulutusta? ”Olen kyllä insinööri koulutukseltani, mutta en elektroniikan puolelta. Kiinnostusta on ollut enemmän kuin osaamista. Koska rikos on jo varmaan vanhentunut, niin kaapelitelevision salauksenpurkulaite tuli tehtyä, kun jalka oli paketissa ja aika kävi pitkäksi. Ja jotain muuta pienempää. Sen muistan, että äänenlaatu oli parempi siinä hifikirjan fettipäätteessä kuin myöhemmin hommatussa Onkyon TX-DS838 AV -vahvistimessa. Ei tarkastellut kukaan mitään, eikä palanut kämppä.”
Noista ajoista asti olet siis ollut oikea ja aito hifiharrastaja? ”En suinkaan. Perheenlisäyksen ja muuttojen jälkeen homma pikku hiljaa jäi …”
Kuinka pitkäksi aikaa? ”Varmaan siinä kerkesi joku 25 vuotta vierähtää välissä, kun tosiaan tuli ekat lapset ja koulut, ja sitten viimeiset 15 vuotta ollu kiirettä yrityksen kanssa. Sitten kun alkoi olla aika miettiä taas kuuntelupuolta, niin nälkä oli kasvanut siihen mittaan, että piti saada isompi kuuntelutila, ja nopein tie siihen oli remontti talossa. Aiemmin tila oli sen verran pieni, etten viitsinyt sinne alkaa ostamaan uutta laitteistoa.”
Oliko remppa pelkkä kuunteluhuoneen laajennus vai panostitko myös huoneakustiikkaan? ”Tätä akustointia tuli kyllä pohdittua, mutta koska tilaksi tuli alunperin suunnitellun kellarin sijaan yläkerta, jossa myös asutaan, niin pelotti ajatus akustisesti liian vaimeasta tilasta. Alakerrassa on pelkkiä betonipintoja ja huonekorkeus vain 230 cm. Yläkerrassa on betonilattia ja puurunko ja kipsilevyt ja katolla villaa. Kattolevyksi valikoitui kuitenkin perus mdf-levyn sijaan Halltex-kuitulevy. Verhot on paksumpaa kangasta kuin ihan normit, mutta paljon muuta akustointia ei vielä ole. Varmaan jotain voisi vielä hinkata, mutta ihan ykkösprioriteetti se ei ole.”
Kaiutin
Mikä sai vanhan suolan janottamaan niin monen vuoden jälkeen?
”No nyt kun on lapset lähteneet, yrittäjänä saatu hommat hyvään malliin ja olohuoneen remontti valmis … Samaan aikaan Mr. Hifillä sattui olemaan Audiovectorin R8 Arreté -pari myynnissä käytettynä. Siitä se lähti.”
Tarkoittaako tuo että seuraat hifin tarjontapuolta säännöllisesti, vai miten päädyit ostamaan sellaiset huippukaiuttimet, mitä R8 Arretét ovat? En seuraa. Pläräsin nettiä ja siellä oli MR Hifillä käytetyt Audiovectorit tarjolla. Olin aiemmin ihastunut naisystävän veljellä olleisiin kaiuttimiin, jotka oli viilutettua puuta. Eli ulkonäkö oli myös kriteerinä. Ja sitten taas klassisesti tuli käytettyä nettiä liikaa ja päädyin ostamaan nuo kuuntelematta!
Oho! Ostit yli 50 000 euron kaiuttimet näkemättä luonnossa ja kuuntelematta! Eli menikö se vähän niin, että ostit kun pystyit ostamaan?
”No siihen suuntaan, mutta en ole katunut. R8 Arretet ovat hienot kaiuttimet niin ulkoisesti kuin ääneltään.”
Nyt kun olet päässyt kuntelemaan niitä vähän pitempään, mitä pidät niiden suurimpina äänellisinä vahvuuksina?
”Täytyy sanoa, että olen kyllä vielä aika puurokorva. Ja samalla insinööritaustaisena hyvin skeptinen kaikenlaisiin kaapelijuttuihin ja muihin moniin mystisiin hifikuuntelujuttuihin. Aika paljon asioita pystyy kuitenkin laskemaan, ja monet jutut hifipiireissä tuntuu olevan kuitenkin enemmän uskon asioita. Mutta kyllähän nyt puurokorvakin kuulee, että äänentoisto on nyt eri luokassa kuin ns. normaalistereoilla esimerkiksi niillä entisillä Mirageilla.”
Mikä on suurin erottava tekijä äänessä näiden kahden kaiuttimen välillä?
”Miraget kuulostavat Audiovectorien jälkeen tukkoisilta ja erottelua puuttuu, eli Audiovectoreissa on huomattavasti enemmän dynamiikkaa, tarkkuutta ja erottelua. A-75 päätevahvistimen kanssa myös äänenvoimakkuus on toistaiseksi ollut ihan riittävä, kun naapuritaloon on matkaa jopa 4 metriä. Ollaan testailtu kavereiden kanssa myös ns. vaikeimmillakin kappaleilla, mutta ei olla saatu ns. ”tukehtumaan” näitä kaiuttimia.”
Oliko vaikea löytää suhteellisen kookkaille ja laajakaistaisille kaiuttimille oikea paikka?
”Aluksi kaiuttimien paikka oli kyllä vähän hakusessa, varsinkin bassojen suhteen, mutta vähän siirtelemällä löytyi tuo nykyinen paikka ja se on aika lähellä ideaalia.”
Äkkiä kuunneltuna bassotoisto on hyvin kurissa, mielummin jopa niin että on vähän liiankin hyvin määriteltyä ja puhdasta, ottaen huomioon että Arrete R8:n -6dB alarajataajuus on kuitenkin 26 Hz. Senkö vuoksi sulla on subbari?
”No vähän joo. Subbarina toimi aluksi SVSn SB16 Ultra, joka sittemmin vaihtui RELin 15 tuumaiseen No. 32:seen. Se tulee mukaan vasta alle 25 hertsin taajuuksilla eli jako on hyvin matalalla, mutta on esimerkiksi sellaista konemusiikkia, joka hyötyy pienestäkin bassobuustista ja leffat ovat sitten erikseen.”
Elektroniikka
Kun R8 Arretét tulivat taloon, niin Onkyo TX-DS838 meni sekin sitten aika nopeasti vaihtoon?
”Kyllä. Uudeksi vahvistimeksi valikoitui Accuphasen A-75-stereopääte ja sille C-2900-esivahvistin. Molemmat MR Hifistä. Tuli toki mietittyä ihan putkivahvistimiakin, mutta jotenkin toi fettipuoli tuntui varmemmalta tässä kohti. Äänenpaine huoletti, vaikka Audiovectorit ovatkin melko herkät (ed. 92DB/W/m) ja vahvistimelle helpot ajettavat. McIntosh oli myös harkinnassa, mutta ihan fiilispohjalta japskitarjonta tuntui enemmän omalta. Täytyy myöntää, että myös ulkonäköpuoli merkitsi: vaaleankultainen etulevy ja puukyljet tekevät noista Accuphaseista kyllä hienot.”
Oliko muita vaihtoehtoja vahvistimeksi?
”MR Hifin Mikko piti esittelyn eri vahvistimilla, oli Pathosta ja Brystonia jne., ja täytyy sanoa, että en puurokorvana huomannut eroa muuta kuin voluumissa. Mieluummin oisin halunnu vahvistimiksi Accuphasen monopäätteet … ja olisihan siellä ollu valikoimassa kalliimpi Accuphasen esivahvistinkin … , mutta nämä nyt oli sitten jonkunlainen kompromissi. Välillä vähän tuntuu, että kun oikein luukuttaa, A-75:n 60 a-luokan wattia joutuu aika lujille, vaikka wattimittari tuskin normaalikuuntelussa nousee wattia korkeammalle.”
Äänilähde
No sitten äänilähde?
”Dac on Accuphase DC-37 ja striimeri Bryston BDP-3. Halusin erillisen dacin, koska miellän sen tärkeimmäksi komponentiksi digitaalisen äänen kanssa. En ymmärrä ihmisiä, jotka panostaa kalliisiin verkkokaapeleihin vaikka käyttävät TCP protokollaa. Digitaalinen toisto oli kuitenkin lähtökohtana. Brystonin striimerin valitsin pelkästään Mikon suosituksesta. Striimaus tapahtuu nyt Roonin kautta Qobuzista. Roonin Core pyörii Applen Mac Minillä ja palvelee samalla myös toisessa huoneessa tietokoneella olevia Genelec One- ja SVS 3000 Micro -kaiuttumia. Mac Minin olen aikeissa korvata Intel NUC koneella, johon voisi kokeilla asentaa Roonin Rockin.”
”Koska Brystonin tulemisessa kesti 11 kuukautta, niin Mikko hommasi odotteluajaksi lainaan Bluesound Node 2:sen ja sen jälkeen vielä Brystonin BDA-3.14:sen. Joten pääsin kokeilemaan muitakin soittimia ja niiden ohjelmistoja. Kaikissa näissä striimausohjelmistoissa on omat hyvät ja huonot puolensa, Roonissa myös, mutta onhan tämä kätevää.”
Nyt hankintojen jälkeen, miten arvioit laitteiston äänenlaatua? ”No ainakin sen olen huomannut, että jos lähde on paskaa, niin se kuulostaa myös silloin erityisen paskalta. Toisaalta on vaikea saada semmosta nopeaa vaihtoa eri juttujen välillä, jotta voisi oikeasti todeta, kumpi on parempi. En esimerkiksi sanoisi Qobuzin hi-ressiä mitenkään varauksetta paremmaksi kuin cd-tasoa. On hyvin soivia cd-tasoisia ja on huonosti soivia hi-res-äänityksiä ja vice versa.”
Vieläkö sulla on vanhoja cd- tai jopa lp-levyjä? ”Cd-levyt ovat tallessa, mutta jotenkin en näe tarpeen niitä kaivella, kun nykyään striimaa ja telkkuun saa castattua kuvan levystä, sanoista ja bändistä. Eipä ole kyllä cd-soitintakaan ja lp-levyjä ei ole koskaan ollut. Mutta sekin maailma on varmastikin jossain vaiheessa edessä.”
”En ole koskaan tykännyt kuukausimaksuista, mutta nyt täytyy myöntää, että olen ollut väärässä sen suhteen. Eli striimaamisen helppous on kyllä ihan eri luokkaa kuin cd-levyjä soittaessa. Ja kun netistä en halua myöskään tilailla, vaan käydä kivijalkakaupassa käteisellä ostamassa, niin sekin on tehty niin pirun vaikeaksi nykyään.”
Mitä musiikkia kuuntelet noin yleisesti? ”Musamaku on jäänyt sinne 90 luvulle. Tämä on jännä homma kun tuntuu olevan sukupolvista riippumatta vähän samaa homma, että nuoruusaikana opittua musiikkia renkutetaan hautaan saakka. Lähinnä sydäntä on melodinen örinä. Eli vaikka nyt ihan Insomnium. Ja sitten menee ysärimusa ja vaikkapa Topi Sorsakoski tai Olli Antonio. Kaikenlaista aikalailla paitsi Ultra Bra hajottaa pään.”
Tämä nykyinen laitteistosi lienee noin 20 kertaa kalliimpi kuin edellinen. Jos tähtäimessä on vain tekninen suorituskyky, käytön helppous ja sentyyppiset asiat, niin eikö voisi ajatella, että 5 kiloeurolla olisi päässyt yhtä hyvään lopputulokseen? Miten perustelit satsauksen itsellesi? ”Rehellisesti sanoen, en usko että 5 kiloeuroa aivan riittää. Sanoisin että 10 – 15 kiloeuroa on eräänlainen taso, minkä jälkeen on saavutettavissa enää pikku nyansseja, mutta ei paljon muuta. Kavereissa on sellaisia, jotka vaihtavat laitteita useammin ja hakevat vaihtelua. Minä ostan mielummin kerralla isosti ja pidän sitten pitempään. Noin 50 prossaa kaiuttimiin ja saman verran elektroniikkaan, on sekin aika kohdallaan.”
Olet ilmeisesti asioinut MR Hifissä säännöllisin välein. Johtuuko se siitä, että asut samalla ilmansuunnalla, tarjonnan laajuudesta, asiakaspalvelusta vai mistä? ”Kun lähdin kokoamaan uutta laitteistoa, en ollut kuullut Mikosta aikaisemmin mitään. Ihan noiden käytettyjen Audiovectorien kautta löytyivät sivut. Eikä muutenkaan ole ylimääräistä aikaa, eikä mielenkiintoa tehdä asioista turhan vaikeita. Mikko esittelee eri vaihtoehtoja, ei tuputa ja selvittää asioita, kun selvitettävää on. Siksi sieltä on tullut nyt suurin osa kamoista ostettua. Ja on tosiaan aika lähellä missä pyörin tällä hetkellä.”
Kotiteatteri
Sulla on seinällä iso 85 tuuman Sonyn TV ja surroundsysteemi siinä ympärillä. Minkälainen se on? ”Av-puolen ytimessä on 11.2-kanavainen Marantz SR8015. UHD-soittimena teatteriin on Sony UBP-X800M2, eli sillä katselen leffoja. Maranzt sitten lähettää kuvan telkkarille ja etukaittumille se toimii esivahvistimena ja muille päätevahvistimena. Pääkanavat toistuvat R8 Arreteilla ja muiksi kaiuttimiksi valikoitui 4 kappaletta Audiovectorin QR1-kaiuttimia taakse ja kattoon 4 kappaletta QR1 Wall -kaiuttimia. Keskikaiuttimena toimii Audiovectorin RC Arrete.”
Entä tästä eteenpäin? Mikä on seuraava hankintakohde? ”Nyt kun laitteisto on vihdoin saatu kokoon, … tällä hetkellä ensimmäinen prioriteetti on laitetelineen tai telineiden hankinta. Näiden osalta Mikko onkin jo selvitellyt Bassocontinuon toimaria myöten vaihtoehtoisia toteutuksia custom-hyllyistä. Sen jälkeen päästään kaapeleita valitsemaan, sellaisia jotka ainakin ulkoisesti ovat samaa kaliberia muun laitteiston kanssa. Leffasysteemiin olen harkinnut eteen sivuille yhdet lisäkaiuttimet, koska A-75:llä ajetaan nyt pääkaiuttimia, niin tuo Marantz pystyisi ajamaan myös 9.1.4 systeemiä. Mutta johdotuksia ei tullut tehtyä etusivukaiuttimelle remontin aikana, joten jäänee varmaan tällainen päivitys tekemättä. Levysoitin voi tulla jossain kohti kanssa ihan harrastusmielessä hankintaan. Kaikkea sellaista.”
Kiitos! Ja onnittelut upeasta laitteistosta Antti.
MR Hifin asiakkaat esittäytyvät, osa 4
Tekniikka edellä estetiikkaa unohtamatta
Tämänkertainen haastateltava on ohjelmistoyrittäjä Antti, joka asuu lapsuudenkodissaan Helsingistä itään. Omakotitalon kuuntelutilana noin 48 m2:n olohuone, joka vuotaa melko avoimesti molemmilta sivuilta 24 m2:n keittiötilaan, eli yhteensä hengittävää tilaa on noin 70 m2. Pihalla vierasta on vastassa 6,3L:n AMG-Mersu ja yli 500 hepan Audi varustettuna 8 kiloeuron äänentoistolla. Auto ei kuulemma kuitenkaan innosta parempaan musiikin kuuneluun; FM-radio riittää. Mutta talon sisällä onkin toinen meininki.
Aloitetaan siitä, mistä harrastuksesi alkoi?
”Alkoi siitä, kun vanhemmat laittoivat minut 15-vuotiaana valitsemaan, otanko mopon vai stereot. Päädyin stereoihin. Niitä sitten kesätyörahoilla päivittelin pikkuhiljaa parempiin ja siirryin myös av-puolelle.”
Muistatko mitkä sinun ensimmäiset stereot olivat ja mitä päivityksiä teit niihin?
”Onkyo TX-902 ja joku Onkyon tupladekki ja Sonyn 5 cd-levyn karuselli. Kaiuttimia en muista. Sen muistan että eka päivitys oli Pioneerin GR-777 taajuuskorjain! Sitten tuli RELin jokin pieni subbari ja Miragen m190 -kaiuttimet, oli vielä Sonyn 200 cd:n soitin ja 300 cd:n soitin. Tupladekin olen myyty matkan varrella, samoin 5 cd:n karusellin. Miraget olivat mukana aina tähän viimeiseen päivitykseen saakka ja nykyään palvelevat tyttären asunnolla. REL soi kaverin pojalla, vain elementin ripustukset on vaihdettu. Loput laitteet löytyvät vielä kellarista.”
Tuohon aikaan tee-se-itse-laitteet olivat paljon yleisempiä kuin nykyään. Rakensitko mitään hifiä itse?
”No autoiässä alkoi autoihin stereoiden virittely. Tehtiin subbareita sekä autoon että kotiin. Jonkin hifikirjan ohjeen mukaan rakensin vielä pääte- ja esivahvistimet.”
Kytkitkö virrat itse päälle vai annoitko jonkun kokeneemman varmistaa, että piuhat olivat oikein päin? Vai onko sulla alan koulutusta?
”Olen kyllä insinööri koulutukseltani, mutta en elektroniikan puolelta. Kiinnostusta on ollut enemmän kuin osaamista. Koska rikos on jo varmaan vanhentunut, niin kaapelitelevision salauksenpurkulaite tuli tehtyä, kun jalka oli paketissa ja aika kävi pitkäksi. Ja jotain muuta pienempää. Sen muistan, että äänenlaatu oli parempi siinä hifikirjan fettipäätteessä kuin myöhemmin hommatussa Onkyon TX-DS838 AV -vahvistimessa. Ei tarkastellut kukaan mitään, eikä palanut kämppä.”
Noista ajoista asti olet siis ollut oikea ja aito hifiharrastaja?
”En suinkaan. Perheenlisäyksen ja muuttojen jälkeen homma pikku hiljaa jäi …”
Kuinka pitkäksi aikaa?
”Varmaan siinä kerkesi joku 25 vuotta vierähtää välissä, kun tosiaan tuli ekat lapset ja koulut, ja sitten viimeiset 15 vuotta ollu kiirettä yrityksen kanssa. Sitten kun alkoi olla aika miettiä taas kuuntelupuolta, niin nälkä oli kasvanut siihen mittaan, että piti saada isompi kuuntelutila, ja nopein tie siihen oli remontti talossa. Aiemmin tila oli sen verran pieni, etten viitsinyt sinne alkaa ostamaan uutta laitteistoa.”
Oliko remppa pelkkä kuunteluhuoneen laajennus vai panostitko myös huoneakustiikkaan?
”Tätä akustointia tuli kyllä pohdittua, mutta koska tilaksi tuli alunperin suunnitellun kellarin sijaan yläkerta, jossa myös asutaan, niin pelotti ajatus akustisesti liian vaimeasta tilasta. Alakerrassa on pelkkiä betonipintoja ja huonekorkeus vain 230 cm. Yläkerrassa on betonilattia ja puurunko ja kipsilevyt ja katolla villaa. Kattolevyksi valikoitui kuitenkin perus mdf-levyn sijaan Halltex-kuitulevy. Verhot on paksumpaa kangasta kuin ihan normit, mutta paljon muuta akustointia ei vielä ole. Varmaan jotain voisi vielä hinkata, mutta ihan ykkösprioriteetti se ei ole.”
Kaiutin
Mikä sai vanhan suolan janottamaan niin monen vuoden jälkeen?
”No nyt kun on lapset lähteneet, yrittäjänä saatu hommat hyvään malliin ja olohuoneen remontti valmis … Samaan aikaan Mr. Hifillä sattui olemaan Audiovectorin R8 Arreté -pari myynnissä käytettynä. Siitä se lähti.”
Tarkoittaako tuo että seuraat hifin tarjontapuolta säännöllisesti, vai miten päädyit ostamaan sellaiset huippukaiuttimet, mitä R8 Arretét ovat?
En seuraa. Pläräsin nettiä ja siellä oli MR Hifillä käytetyt Audiovectorit tarjolla. Olin aiemmin ihastunut naisystävän veljellä olleisiin kaiuttimiin, jotka oli viilutettua puuta. Eli ulkonäkö oli myös kriteerinä. Ja sitten taas klassisesti tuli käytettyä nettiä liikaa ja päädyin ostamaan nuo kuuntelematta!
Oho! Ostit yli 50 000 euron kaiuttimet näkemättä luonnossa ja kuuntelematta! Eli menikö se vähän niin, että ostit kun pystyit ostamaan?
”No siihen suuntaan, mutta en ole katunut. R8 Arretet ovat hienot kaiuttimet niin ulkoisesti kuin ääneltään.”
Nyt kun olet päässyt kuntelemaan niitä vähän pitempään, mitä pidät niiden suurimpina äänellisinä vahvuuksina?
”Täytyy sanoa, että olen kyllä vielä aika puurokorva. Ja samalla insinööritaustaisena hyvin skeptinen kaikenlaisiin kaapelijuttuihin ja muihin moniin mystisiin hifikuuntelujuttuihin. Aika paljon asioita pystyy kuitenkin laskemaan, ja monet jutut hifipiireissä tuntuu olevan kuitenkin enemmän uskon asioita. Mutta kyllähän nyt puurokorvakin kuulee, että äänentoisto on nyt eri luokassa kuin ns. normaalistereoilla esimerkiksi niillä entisillä Mirageilla.”
Mikä on suurin erottava tekijä äänessä näiden kahden kaiuttimen välillä?
”Miraget kuulostavat Audiovectorien jälkeen tukkoisilta ja erottelua puuttuu, eli Audiovectoreissa on huomattavasti enemmän dynamiikkaa, tarkkuutta ja erottelua. A-75 päätevahvistimen kanssa myös äänenvoimakkuus on toistaiseksi ollut ihan riittävä, kun naapuritaloon on matkaa jopa 4 metriä. Ollaan testailtu kavereiden kanssa myös ns. vaikeimmillakin kappaleilla, mutta ei olla saatu ns. ”tukehtumaan” näitä kaiuttimia.”
Oliko vaikea löytää suhteellisen kookkaille ja laajakaistaisille kaiuttimille oikea paikka?
”Aluksi kaiuttimien paikka oli kyllä vähän hakusessa, varsinkin bassojen suhteen, mutta vähän siirtelemällä löytyi tuo nykyinen paikka ja se on aika lähellä ideaalia.”
Äkkiä kuunneltuna bassotoisto on hyvin kurissa, mielummin jopa niin että on vähän liiankin hyvin määriteltyä ja puhdasta, ottaen huomioon että Arrete R8:n -6dB alarajataajuus on kuitenkin 26 Hz. Senkö vuoksi sulla on subbari?
”No vähän joo. Subbarina toimi aluksi SVSn SB16 Ultra, joka sittemmin vaihtui RELin 15 tuumaiseen No. 32:seen. Se tulee mukaan vasta alle 25 hertsin taajuuksilla eli jako on hyvin matalalla, mutta on esimerkiksi sellaista konemusiikkia, joka hyötyy pienestäkin bassobuustista ja leffat ovat sitten erikseen.”
Elektroniikka
Kun R8 Arretét tulivat taloon, niin Onkyo TX-DS838 meni sekin sitten aika nopeasti vaihtoon?
”Kyllä. Uudeksi vahvistimeksi valikoitui Accuphasen A-75-stereopääte ja sille C-2900-esivahvistin. Molemmat MR Hifistä. Tuli toki mietittyä ihan putkivahvistimiakin, mutta jotenkin toi fettipuoli tuntui varmemmalta tässä kohti. Äänenpaine huoletti, vaikka Audiovectorit ovatkin melko herkät (ed. 92DB/W/m) ja vahvistimelle helpot ajettavat. McIntosh oli myös harkinnassa, mutta ihan fiilispohjalta japskitarjonta tuntui enemmän omalta. Täytyy myöntää, että myös ulkonäköpuoli merkitsi: vaaleankultainen etulevy ja puukyljet tekevät noista Accuphaseista kyllä hienot.”
Oliko muita vaihtoehtoja vahvistimeksi?
”MR Hifin Mikko piti esittelyn eri vahvistimilla, oli Pathosta ja Brystonia jne., ja täytyy sanoa, että en puurokorvana huomannut eroa muuta kuin voluumissa. Mieluummin oisin halunnu vahvistimiksi Accuphasen monopäätteet … ja olisihan siellä ollu valikoimassa kalliimpi Accuphasen esivahvistinkin … , mutta nämä nyt oli sitten jonkunlainen kompromissi. Välillä vähän tuntuu, että kun oikein luukuttaa, A-75:n 60 a-luokan wattia joutuu aika lujille, vaikka wattimittari tuskin normaalikuuntelussa nousee wattia korkeammalle.”
Äänilähde
No sitten äänilähde?
”Dac on Accuphase DC-37 ja striimeri Bryston BDP-3. Halusin erillisen dacin, koska miellän sen tärkeimmäksi komponentiksi digitaalisen äänen kanssa. En ymmärrä ihmisiä, jotka panostaa kalliisiin verkkokaapeleihin vaikka käyttävät TCP protokollaa. Digitaalinen toisto oli kuitenkin lähtökohtana. Brystonin striimerin valitsin pelkästään Mikon suosituksesta. Striimaus tapahtuu nyt Roonin kautta Qobuzista. Roonin Core pyörii Applen Mac Minillä ja palvelee samalla myös toisessa huoneessa tietokoneella olevia Genelec One- ja SVS 3000 Micro -kaiuttumia. Mac Minin olen aikeissa korvata Intel NUC koneella, johon voisi kokeilla asentaa Roonin Rockin.”
”Koska Brystonin tulemisessa kesti 11 kuukautta, niin Mikko hommasi odotteluajaksi lainaan Bluesound Node 2:sen ja sen jälkeen vielä Brystonin BDA-3.14:sen. Joten pääsin kokeilemaan muitakin soittimia ja niiden ohjelmistoja. Kaikissa näissä striimausohjelmistoissa on omat hyvät ja huonot puolensa, Roonissa myös, mutta onhan tämä kätevää.”
Nyt hankintojen jälkeen, miten arvioit laitteiston äänenlaatua?
”No ainakin sen olen huomannut, että jos lähde on paskaa, niin se kuulostaa myös silloin erityisen paskalta. Toisaalta on vaikea saada semmosta nopeaa vaihtoa eri juttujen välillä, jotta voisi oikeasti todeta, kumpi on parempi. En esimerkiksi sanoisi Qobuzin hi-ressiä mitenkään varauksetta paremmaksi kuin cd-tasoa. On hyvin soivia cd-tasoisia ja on huonosti soivia hi-res-äänityksiä ja vice versa.”
Vieläkö sulla on vanhoja cd- tai jopa lp-levyjä?
”Cd-levyt ovat tallessa, mutta jotenkin en näe tarpeen niitä kaivella, kun nykyään striimaa ja telkkuun saa castattua kuvan levystä, sanoista ja bändistä. Eipä ole kyllä cd-soitintakaan ja lp-levyjä ei ole koskaan ollut. Mutta sekin maailma on varmastikin jossain vaiheessa edessä.”
”En ole koskaan tykännyt kuukausimaksuista, mutta nyt täytyy myöntää, että olen ollut väärässä sen suhteen. Eli striimaamisen helppous on kyllä ihan eri luokkaa kuin cd-levyjä soittaessa. Ja kun netistä en halua myöskään tilailla, vaan käydä kivijalkakaupassa käteisellä ostamassa, niin sekin on tehty niin pirun vaikeaksi nykyään.”
Mitä musiikkia kuuntelet noin yleisesti?
”Musamaku on jäänyt sinne 90 luvulle. Tämä on jännä homma kun tuntuu olevan sukupolvista riippumatta vähän samaa homma, että nuoruusaikana opittua musiikkia renkutetaan hautaan saakka. Lähinnä sydäntä on melodinen örinä. Eli vaikka nyt ihan Insomnium. Ja sitten menee ysärimusa ja vaikkapa Topi Sorsakoski tai Olli Antonio. Kaikenlaista aikalailla paitsi Ultra Bra hajottaa pään.”
Tämä nykyinen laitteistosi lienee noin 20 kertaa kalliimpi kuin edellinen. Jos tähtäimessä on vain tekninen suorituskyky, käytön helppous ja sentyyppiset asiat, niin eikö voisi ajatella, että 5 kiloeurolla olisi päässyt yhtä hyvään lopputulokseen? Miten perustelit satsauksen itsellesi?
”Rehellisesti sanoen, en usko että 5 kiloeuroa aivan riittää. Sanoisin että 10 – 15 kiloeuroa on eräänlainen taso, minkä jälkeen on saavutettavissa enää pikku nyansseja, mutta ei paljon muuta. Kavereissa on sellaisia, jotka vaihtavat laitteita useammin ja hakevat vaihtelua. Minä ostan mielummin kerralla isosti ja pidän sitten pitempään. Noin 50 prossaa kaiuttimiin ja saman verran elektroniikkaan, on sekin aika kohdallaan.”
Olet ilmeisesti asioinut MR Hifissä säännöllisin välein. Johtuuko se siitä, että asut samalla ilmansuunnalla, tarjonnan laajuudesta, asiakaspalvelusta vai mistä?
”Kun lähdin kokoamaan uutta laitteistoa, en ollut kuullut Mikosta aikaisemmin mitään. Ihan noiden käytettyjen Audiovectorien kautta löytyivät sivut. Eikä muutenkaan ole ylimääräistä aikaa, eikä mielenkiintoa tehdä asioista turhan vaikeita. Mikko esittelee eri vaihtoehtoja, ei tuputa ja selvittää asioita, kun selvitettävää on. Siksi sieltä on tullut nyt suurin osa kamoista ostettua. Ja on tosiaan aika lähellä missä pyörin tällä hetkellä.”
Kotiteatteri
Sulla on seinällä iso 85 tuuman Sonyn TV ja surroundsysteemi siinä ympärillä. Minkälainen se on?
”Av-puolen ytimessä on 11.2-kanavainen Marantz SR8015. UHD-soittimena teatteriin on Sony UBP-X800M2, eli sillä katselen leffoja. Maranzt sitten lähettää kuvan telkkarille ja etukaittumille se toimii esivahvistimena ja muille päätevahvistimena. Pääkanavat toistuvat R8 Arreteilla ja muiksi kaiuttimiksi valikoitui 4 kappaletta Audiovectorin QR1-kaiuttimia taakse ja kattoon 4 kappaletta QR1 Wall -kaiuttimia. Keskikaiuttimena toimii Audiovectorin RC Arrete.”
Entä tästä eteenpäin? Mikä on seuraava hankintakohde?
”Nyt kun laitteisto on vihdoin saatu kokoon, … tällä hetkellä ensimmäinen prioriteetti on laitetelineen tai telineiden hankinta. Näiden osalta Mikko onkin jo selvitellyt Bassocontinuon toimaria myöten vaihtoehtoisia toteutuksia custom-hyllyistä. Sen jälkeen päästään kaapeleita valitsemaan, sellaisia jotka ainakin ulkoisesti ovat samaa kaliberia muun laitteiston kanssa. Leffasysteemiin olen harkinnut eteen sivuille yhdet lisäkaiuttimet, koska A-75:llä ajetaan nyt pääkaiuttimia, niin tuo Marantz pystyisi ajamaan myös 9.1.4 systeemiä. Mutta johdotuksia ei tullut tehtyä etusivukaiuttimelle remontin aikana, joten jäänee varmaan tällainen päivitys tekemättä. Levysoitin voi tulla jossain kohti kanssa ihan harrastusmielessä hankintaan. Kaikkea sellaista.”
Kiitos! Ja onnittelut upeasta laitteistosta Antti.