Meillä hifi-kauppiailla voi vähän huomaamattakin olla taipumus noteeraamatta, jopa ylenkatsoa asiakkaita, jotka ovat vasta aloittamassa parempilaatuisen äänentoistolaitteiston kokoamista. He eivät välttämättä tiedä, mitä on tarjolla tai edes, mitä pitäisi etsiä. Käytettävissä oleva budjettikaan ei ole välttämättä highend-tasoa, mutta intoa ja kiinnostusta riittää. Siksi on ikävää, jos heidän pitää epäröidä tai jopa pelätä astumista sisään hifi-kauppaan, joka tuntuu pursuavan vain saavuttamattomia highend-laitteita. Eikä tämä koske vain hifi-uraansa aloittelevia, vaan myös niitä, jotka ovat joskus aikoinaan harrastaneet äänentoistoa, mutta syystä tai toisesta, asia on jäänyt sivummalle elämässä, kunnes pitkän tauon jälkeen käynnistyy uudelleen. Näin kävi tällä kertaa esiteltävälle asiakkaallemme Saaga Helinille.
Aloitetaanko sillä, minkälainen rooli musiikilla on ollut elämässäsi? ”Musiikki on aina näytellyt suurta osaa elämässäni aina lähtien siitä, kun kotona ärsytin vanhempiani mankumalla heiltäisovanhempien navetastalöytynyttä putkiradiota, jonka lopulta saatuani putsasin ja kunnostin, ja jossa oli käsittämättömän lämmin ääni. Vanhemmilla itsellään oli lankkustereot, joilla kahlasin läpi heidän levykokoelmansa, johon kuului muun muassa Valittujen Palojen kokoelmalevyjä. Sieltä löysin Abbat ja kaikki muut sen ajan hitit ja hittiesittäjät. Oli siellä mukana klassista musiikkiakin, josta etenkin äitini piti kovasti. Siitä musiikkivalikoima on iän karttuessa laajentunut ja laajenee yhä, punkista oopperaan ja avant-garde jazzista kokeelliseen elektroniseen musiikkiin.”
Mistä laiteharrastuksesi alkoi ensimmäisellä kierroksella? ”Kaikki taisi alkaa 90-luvun alkupuolella, kun olin opiskelemassa silloisessa Tekussa Tampereella. Alkusysäyksen sain paikallisesta hifi-liikkeestä, missä pääsin ensimmäistä kertaa näkemään ja kuulemaan parempia hifi-laitteita. Kyseessä taisi olla Hifikellari–niminen liike Rongankadulla. Myös ensimmäisillä hifi-messuilla tuli vierailtua Tampereella Finlaysonin palatsilla.”
Muistatko vielä, miten ensikerran oivalsit, mistä hyvässä äänentoistossa on kyse? Minkälainen kokemus herääminen oli? ”En aivan tarkkaan muista, miten se tapahtui, mutta olettaisin että kun päädyin Hifikellariin ja pääsin tutustumaan high-end laitteisiin. Sieltä hankin ensimmäiset oikeat hifi-laitteet, mitä nyt opiskelijabudjetilla sai. Levysoitin oli Linn Basic ja NADin riaa:lla varustettu esivahvistin. Siihen mennessä omia levyjäoli kertynyt muutamia, Dingo, A-ha jne. Niitä kun kuunteli paremmilla laitteilla, olihan se aivan käsittämätön parannus! Levyt heräsivät eloon! Olettaisin että hyvä ääni johtui pitkälti levysoittimesta, jonka äänirasiana oli Sumiko Talisman Alchemist III. Ero vanhempien lankkustereoihin oli valtava. Siitä se sitten varmaan lähti.”
Vahvistin ja kaiuttimet? ”Vahvistimen virkaa ensimmäisessä setissä toimitti itse rakennettu ”mutkat suoraksi”-päätevahvistin. Jostain haalittujen kaiuttimien merkistä tai mallista ei ole muistikuvaa.”
Itse rakennettu vahvistin? Kolvi pysyy siis käsissä? ”Pysyy edelleen, juottamaan opettelin jo yläasteella. Kyse oli transistoripäätteestä, jonka skema tuli kaverin kautta. Yhdessä askartelimme komponentit kasaan ja rakensin kotelon ja virtalähteen. Suojaus ei ollut aivan oppikirjasta, ja niinpä onnistuin polttamaan päätekivetkin kertaalleen. Watteja oli kuitenkin riittävästi. Kyse oli vähän epämääräisestä, enemmän b-luokan kuin a-luokan toteutuksesta. Lopputulos tuskin oli kovinkaan high-endiä. Lisänä setissä oli viritin sekä C-kasettidekki.”
Mainitsit että pidit jossakin vaiheessa pitkän tauon harrastuksessa? ”Tuota ensimmäistä settiä ehdin sen verran vielä päivittää, että hankin Genelecin pienet 1029A-aktiivimonitorit ja Pioneerin CD-soittimen. Genelecit sopivat hyvin multimedia-alan opiskelijan tietokoneen ympärille. Ahkeran muuttamisen johdosta muut laitteet jäivät matkasta.Tämän jälkeen harrastus oikeastaan unohtui useammaksi vuodeksi, jopa vuosikymmeneksi opiskelujen ja töiden takia. Asuin hetken Italiassasekäuseammassa kaupungissa kotimaassa, joten musiikin kuuntelun kuulokkeille luonteva vaihtoehto.”
Mutta nyt on oikea stereo-laitteisto. Mistä sait kipinän uuteen alkuun? ”Viime vuoden alussa päästiin uudestaan liikkeelle, kun putkiremontin jälkeen tavaroita purkaessa löydettiin pari pahvilaatikollista vanhoja vinyyleitä ja puolison kanssa tuli mieleen, että olisipa kiva päästä kuuntelemaan noita. Siitä se oikeastaan lähti. Eli ei ole väärin sanoa, että vaikka kipinä on saatu jo vuosikymmeniä sitten, niin harrastus on päässyt liikkeelle vasta lähiaikoina.”
Mihin vanhat laitteet joutuivat? ”Kunpa tietäisin! Todennäköisesti ne lymyävät jossain varastossa ja todennäköisestitulevat jonakin päivänä vielä päivänvaloon.”
Millä periaatteella aloit koota uutta laitteistoa? ”Linn levysoitin aikoinaan asetti riman: tuleva soitin saisi olla ainakin yhtä hyvä, joten lähdettiin kyselemään paikallisista hifi-liikkeistä millaisia vaihtoehtoja olisi tarjolla. Samalla oli ajatusta siitä, että vaihdettaisiin Genelecit toisiin kaiuttimiin, jotka toisivat vaihtelua Genelecien neutraalille äänelle.”
Miten kauppakierros alkoi? ”Ei kovin lupaavasti. Saimme hieman huonoa palvelua. Jäi tunne, ettei meitä oikein otettu varteenotettavina asiakkaina. Lähtökohtaisesti tarjottiin halpaa tavaraaja aina oli jokin syy, miksi kalliimpia laitteita päässyt edes kuuntelemaan. Piti oikein lypsää myyjiltä tietoa erilaisista vaihtoehdoista. Ehkä meidän 5000 euron budjetti ei ollut riittävä kauppiaille? Näistä kokemuksista jäi aika epämääräinen fiilis, lähellä käytiin että harrastus olisi loppunut ennen kuin pääsee uudelleen alkamaan.”
Mutta MR Hifiin uskalsitte mennä? ”Kyllä MR Hifiäkin mietin pitkään, koska verkkosivuja tutkittuani jäin miettimään, kohtaako meidän budjetti tarjontaa. Mutta onneksi mentiin, sillä palvelu oli äärimmäisen vastaanottavaa ja palvelualtista, mahtava poikkeus aiempiin kokemuksiin.”
Mitä tapahtui? ”Me vaan pöllähdettiin paikalle ja kerrottiin Mikolle, että “haluttaisiin kuunnella musiikkia”. Mikolla oli samantein mielessä setti, mikä voisi toimia. Varastosta löytyi mukaan Cyrus ONE HD vahvistin ja hetken kuluttua vahvistin oli kytkettynä Audiovector QR1:iin kiinni. Tämä jälkeen päästiin itse asiaan. Ääni oli lämmin, sielukas ja elävä – ei neutraali. Ensimmäistä kerrasta jäi todella hyvä fiilis, niin hyvä, että jäimme molemmat koukkuun. Ja mikä parasta, tuntui että meidät otettiin vastaan asiakkaana, eikä lompakon paksuus, terminologian osaamattomuus tai muusellainen ollut este.”
Entä sen levysoittimen valinta? ”Se päätettiin säästää seuraavaan kertaan. Levysoitin kuitenkin oli se, mitä alun perin lähdettin etsimään. Soitinvertailuun valikoitui Rega P8 Ania-rasialla ja Clearaudio DC Performance. Clearaudio oli taaksepäin nojautuva ja varautuneen oloinen , Rega taasen osoitti rock-asennetta, sai musiikin elämään sekä tuntui sopivan paremmin Cyruksen ja Audiovectoreiden luomaan äänimaisemaan. Tästä saatiin aikaiseksi sopiva kokonaisuus kotikuuntelua varten.”
”Mikko toi laitteet kotiin sekä sääti ne valmiiksi, mistä ehdottomasti pisteet hänelle. Tästä saimme hyvän lähtö- ja vertailukohdan harrastukselle. Hifimanin Ananda-kuulokkeet tarttuivat vielä mukaan perheen tulevalle hifistille.”
Kaapelit? ”Välijohtoina on Cardaksen Crosslink sekä TK Cablesin Marlin ja kaiutinkaapeleina Supran Classic 4.0.”
Oliko isokin ero äänessä Mikon akustoidun kuunteluhuoneen ja kodin olohuoneen välillä? ”Äänessä oli toki ero, mutta ei mitenkään dramaattista eroa. Mikon akustoituun demotilaan verrattuna olohuone on aika kaikuisa ja akustoinnin kannalta ongelmallinen, mutta kaiuttimien pieni koko yhdistettynä haasteelliseen akustiikkaan tuntuu toimivan yllättävän hyvin, ja lopputulos on aika tasapainoinen. Kotikuuntelun aikana hain Mikolta vielä vertailuun Naim Atomin, mikä osoittautui liian analyyttiseksi yhdistelmäksi akustiikan ja kaiuttimien kanssa.”
Entä digiääni? ”Se onkin vähän pidempi tarina. Itsellä on ollut Spotify käytössä siitä lähtien kun beta-kutsuja oli jaossa. Spotifyn kautta on tullut kuunneltua musiikkia työmatkalla ja työpaikalla. Meillä musiikkia on kuunneltu Spotifyta kuulokkeilla jo useampi vuosi.”
”Kun Cyrus tuli taloon, Spotifyta soitettiin puhelimesta bluetoothilla Cyrusiin. Kävi kuitenkin aika nopeasti selväksi, että Spotify musiikkilähteenä ei riitä, joten sen rinnalle musiikkilähteeksi valikoitui Tidal. Jotta siitä saisi täyden hyödyn irti, bluetooth vaihtui MacBookiin, josta usbin kautta ohjattiin digitaalinen signaaliCyrukselle. Sitten läppärin kanssa tulitestattua usempaa Kazoon tapaista sovellusta, niistä mikään ei palvellut tarkoitusta.”
”Kun kokeilussa käyneessäAtomissa oli tuki Roonille, päätin testata sitä viimeisenä vaihtoehtona. Asensin tarpeelliset sovellukset sekä liitin Tidal–tilin Rooniin. Sekä Atom että Cyrus näytti toimivan yhteen, toinen aitona end-pointtina ja toinen usb:n kautta. Myös Roon osoittautui toimivaksi ”avaimet käteen”–ratkaisuksi ilman ihmeempää säätämistä. Cd-levyt siirrettiin kaikki NASille. Lopuksiläppäri vaihtui vielä kätevän kokoiseen ja hiljaiseen Linux palvelimeen,millä on menty siitä lähtien.”
Mutta da-muuntimena oli edelleen Cyryksen sisäinen dac? ”Kyllä. Jossain kohtaa digitaalisen ja analogisen äänenlaadun ero alkoi kuitenkin hivenen häiritä, kun Rega P8 oli sen verran parempi kuin Cyrusin digipuoli. Roonin foorumeilla monet tuntuivat olevan sitä mieltä, että usb:n sijaan pitäisi käyttää verkkoprotokollaa paremman äänen saamiseksi. Kun sitten etsiskelin sopivaa dacilla varustettua striimeriä kotikuunteluun, Mikko ehdotti että sellaisen sijaan ottaisin kokeiluun Brystonin BDA-3-dacin, ja se oli korvia avaava kokemus! En ollut uskonut, että da-muunnin voisi parantaa ääntä niin paljon. BDA-3 asetti samalla riman sille, minkälaista digiääni voisi parhaimmillaan olla. Pari dacilla varustettua striimeriä Roon-tuella kävi kokeiltavana, mutta kumpikin oli vähän pettymys verrattuna BDA-3:seen. Edes Brystonin omasta BDA-3.14-striimeristä ei ollut dacin voittajaksi.”
Ja se jäi taloon? ”Ei jäänyt heti. Dac oli kokeilussa parisen viikkoa, mutta sitten palautin sen, kun siinä vaiheessa budjetti ei oikein taipunut sen ostamiseen. Mutta dac jäi ehdottomasti vaivaamaan mieleen. Kesän jälkeen Bryston sitten viimein saapui meille ja olen ollut todella tyytyväinen. Aivan uskomatonta, miten hienolta esimerkiksi The Curen “A Forestin” kitara voi kuulostaa. Yleensäkin akustiset soittimet toistuvat käsittämättömän upeesti tällä dacilla.”
Se oli kuitenkin aikamoinen menolisäys teidän systeemiin? ”Kieltämättä, mutta mikäli äänilähde ei ole kunnossa, voiko silloin lopputuloskaan olla hyvä? Tai no näin ainakin itse ajattelen.”
Cyryksen dac on nyt jäänyt ikään kuin turhaksi. Oletko ajatellut vaihtaa vahvistinta? Muita jatkokehittelyideoita? ”Cyruksen dac on tosiaan nyt ylimääräinen. Putkivahvistin on jotain sellaista, minkä haluaisin jossain vaiheessa kokeilla, tai sitten jokin minimalistinen, takaisinkytkemätön A-luokkainen puolijohdevahvistin. Laitteisto alkaa olla aika hyvässä vaiheessa jatkokokeiluja ajatellen, ja tähän mennessä kerätty kokemus varmasti auttaa tulevien testailujen kanssa. Kaiuttimien suhteen haaveissa olisi Magnepan 1.7i, mitä on pari kertaa käyty kuuntelemassa Mikolla, mutta nykyinen olohuone/kuuntelutila ei oikein taida taipua Magnepaneille. Toinen mielenkiintoinen vaihtoehto olisi Duevelin ympärisäteilevät, joihin ensikosketus tuli Mikon järjestämillä demopäivillä. Ja erityisen hyvin messuilta on jäänyt mieleen Rosso Fiorentinon kaiuttimet.”
Mikä harrastamisessa on parasta? ”No musiikki ja tekniikka.Molemmat ovat kiinnostaneet ja kiehtoneet aika pienestä asti. Musiikki on ollut ja on edelleen keskeisessä osassa, ja silloin kun musiikki ja tekniikka kohtaavat oikealla tavalla, syntyy nautinnollinen kokonaisuus.”
Miten itse houkuttelisit uusia ihmisiä harrastuksen pariin? ”Minusta olisi hienoa nähdä esimerkiksi messuilla harkittuja, kohtuuhintaisia systeemeitä, joiden äänenlaatukin olisi enemmän ”oikeaan suuntaan”, vaikka täydellisyydestä vielä jäätäisinkin. Jos esillä on vain highend-laitteita, kynnys harrastuksen aloittamiseen voi helposti kasvaa turhan korkeaksi oman epävarmuuden, tietämättömyyden tai käytettävissä olevan budjetin vuoksi. Hifi-harrastus ei tässä suhteessa ole välttämättä niitä kaikkein helpoimpia. Tilaisuuksia hyvän äänen kuulemiselle ei kasva joka oksalla. Meille se herättävä kokemus oli ensi kohtaaminen Mikon kanssa…kamat kasaan ja musiikki soimaan!”
MR Hifin asiakkaat esittäytyvät, osa 3
Meillä hifi-kauppiailla voi vähän huomaamattakin olla taipumus noteeraamatta, jopa ylenkatsoa asiakkaita, jotka ovat vasta aloittamassa parempilaatuisen äänentoistolaitteiston kokoamista. He eivät välttämättä tiedä, mitä on tarjolla tai edes, mitä pitäisi etsiä. Käytettävissä oleva budjettikaan ei ole välttämättä highend-tasoa, mutta intoa ja kiinnostusta riittää. Siksi on ikävää, jos heidän pitää epäröidä tai jopa pelätä astumista sisään hifi-kauppaan, joka tuntuu pursuavan vain saavuttamattomia highend-laitteita. Eikä tämä koske vain hifi-uraansa aloittelevia, vaan myös niitä, jotka ovat joskus aikoinaan harrastaneet äänentoistoa, mutta syystä tai toisesta, asia on jäänyt sivummalle elämässä, kunnes pitkän tauon jälkeen käynnistyy uudelleen. Näin kävi tällä kertaa esiteltävälle asiakkaallemme Saaga Helinille.
Aloitetaanko sillä, minkälainen rooli musiikilla on ollut elämässäsi?
”Musiikki on aina näytellyt suurta osaa elämässäni aina lähtien siitä, kun kotona ärsytin vanhempiani mankumalla heiltä isovanhempien navetasta löytynyttä putkiradiota, jonka lopulta saatuani putsasin ja kunnostin, ja jossa oli käsittämättömän lämmin ääni. Vanhemmilla itsellään oli lankkustereot, joilla kahlasin läpi heidän levykokoelmansa, johon kuului muun muassa Valittujen Palojen kokoelmalevyjä. Sieltä löysin Abbat ja kaikki muut sen ajan hitit ja hittiesittäjät. Oli siellä mukana klassista musiikkiakin, josta etenkin äitini piti kovasti. Siitä musiikkivalikoima on iän karttuessa laajentunut ja laajenee yhä, punkista oopperaan ja avant-garde jazzista kokeelliseen elektroniseen musiikkiin.”
Mistä laiteharrastuksesi alkoi ensimmäisellä kierroksella?
”Kaikki taisi alkaa 90-luvun alkupuolella, kun olin opiskelemassa silloisessa Tekussa Tampereella. Alkusysäyksen sain paikallisesta hifi-liikkeestä, missä pääsin ensimmäistä kertaa näkemään ja kuulemaan parempia hifi-laitteita. Kyseessä taisi olla Hifikellari–niminen liike Rongankadulla. Myös ensimmäisillä hifi-messuilla tuli vierailtua Tampereella Finlaysonin palatsilla.”
Muistatko vielä, miten ensikerran oivalsit, mistä hyvässä äänentoistossa on kyse? Minkälainen kokemus herääminen oli?
”En aivan tarkkaan muista, miten se tapahtui, mutta olettaisin että kun päädyin Hifikellariin ja pääsin tutustumaan high-end laitteisiin. Sieltä hankin ensimmäiset oikeat hifi-laitteet, mitä nyt opiskelijabudjetilla sai. Levysoitin oli Linn Basic ja NADin riaa:lla varustettu esivahvistin. Siihen mennessä omia levyjä oli kertynyt muutamia, Dingo, A-ha jne. Niitä kun kuunteli paremmilla laitteilla, olihan se aivan käsittämätön parannus! Levyt heräsivät eloon! Olettaisin että hyvä ääni johtui pitkälti levysoittimesta, jonka äänirasiana oli Sumiko Talisman Alchemist III. Ero vanhempien lankkustereoihin oli valtava. Siitä se sitten varmaan lähti.”
Vahvistin ja kaiuttimet?
”Vahvistimen virkaa ensimmäisessä setissä toimitti itse rakennettu ”mutkat suoraksi”-päätevahvistin. Jostain haalittujen kaiuttimien merkistä tai mallista ei ole muistikuvaa.”
Itse rakennettu vahvistin? Kolvi pysyy siis käsissä?
”Pysyy edelleen, juottamaan opettelin jo yläasteella. Kyse oli transistoripäätteestä, jonka skema tuli kaverin kautta. Yhdessä askartelimme komponentit kasaan ja rakensin kotelon ja virtalähteen. Suojaus ei ollut aivan oppikirjasta, ja niinpä onnistuin polttamaan päätekivetkin kertaalleen. Watteja oli kuitenkin riittävästi. Kyse oli vähän epämääräisestä, enemmän b-luokan kuin a-luokan toteutuksesta. Lopputulos tuskin oli kovinkaan high-endiä. Lisänä setissä oli viritin sekä C-kasettidekki.”
Mainitsit että pidit jossakin vaiheessa pitkän tauon harrastuksessa?
”Tuota ensimmäistä settiä ehdin sen verran vielä päivittää, että hankin Genelecin pienet 1029A-aktiivimonitorit ja Pioneerin CD-soittimen. Genelecit sopivat hyvin multimedia-alan opiskelijan tietokoneen ympärille. Ahkeran muuttamisen johdosta muut laitteet jäivät matkasta. Tämän jälkeen harrastus oikeastaan unohtui useammaksi vuodeksi, jopa vuosikymmeneksi opiskelujen ja töiden takia. Asuin hetken Italiassa sekä useammassa kaupungissa kotimaassa, joten musiikin kuuntelun kuulokkeille luonteva vaihtoehto.”
Mutta nyt on oikea stereo-laitteisto. Mistä sait kipinän uuteen alkuun?
”Viime vuoden alussa päästiin uudestaan liikkeelle, kun putkiremontin jälkeen tavaroita purkaessa löydettiin pari pahvilaatikollista vanhoja vinyyleitä ja puolison kanssa tuli mieleen, että olisipa kiva päästä kuuntelemaan noita. Siitä se oikeastaan lähti. Eli ei ole väärin sanoa, että vaikka kipinä on saatu jo vuosikymmeniä sitten, niin harrastus on päässyt liikkeelle vasta lähiaikoina.”
Mihin vanhat laitteet joutuivat?
”Kunpa tietäisin! Todennäköisesti ne lymyävät jossain varastossa ja todennäköisesti tulevat jonakin päivänä vielä päivänvaloon.”
Millä periaatteella aloit koota uutta laitteistoa?
”Linn levysoitin aikoinaan asetti riman: tuleva soitin saisi olla ainakin yhtä hyvä, joten lähdettiin kyselemään paikallisista hifi-liikkeistä millaisia vaihtoehtoja olisi tarjolla. Samalla oli ajatusta siitä, että vaihdettaisiin Genelecit toisiin kaiuttimiin, jotka toisivat vaihtelua Genelecien neutraalille äänelle.”
Miten kauppakierros alkoi?
”Ei kovin lupaavasti. Saimme hieman huonoa palvelua. Jäi tunne, ettei meitä oikein otettu varteenotettavina asiakkaina. Lähtökohtaisesti tarjottiin halpaa tavaraa ja aina oli jokin syy, miksi kalliimpia laitteita päässyt edes kuuntelemaan. Piti oikein lypsää myyjiltä tietoa erilaisista vaihtoehdoista. Ehkä meidän 5000 euron budjetti ei ollut riittävä kauppiaille? Näistä kokemuksista jäi aika epämääräinen fiilis, lähellä käytiin että harrastus olisi loppunut ennen kuin pääsee uudelleen alkamaan.”
Mutta MR Hifiin uskalsitte mennä?
”Kyllä MR Hifiäkin mietin pitkään, koska verkkosivuja tutkittuani jäin miettimään, kohtaako meidän budjetti tarjontaa. Mutta onneksi mentiin, sillä palvelu oli äärimmäisen vastaanottavaa ja palvelualtista, mahtava poikkeus aiempiin kokemuksiin.”
Mitä tapahtui?
”Me vaan pöllähdettiin paikalle ja kerrottiin Mikolle, että “haluttaisiin kuunnella musiikkia”. Mikolla oli samantein mielessä setti, mikä voisi toimia. Varastosta löytyi mukaan Cyrus ONE HD vahvistin ja hetken kuluttua vahvistin oli kytkettynä Audiovector QR1:iin kiinni. Tämä jälkeen päästiin itse asiaan. Ääni oli lämmin, sielukas ja elävä – ei neutraali. Ensimmäistä kerrasta jäi todella hyvä fiilis, niin hyvä, että jäimme molemmat koukkuun. Ja mikä parasta, tuntui että meidät otettiin vastaan asiakkaana, eikä lompakon paksuus, terminologian osaamattomuus tai muu sellainen ollut este.”
Entä sen levysoittimen valinta?
”Se päätettiin säästää seuraavaan kertaan. Levysoitin kuitenkin oli se, mitä alun perin lähdettin etsimään. Soitinvertailuun valikoitui Rega P8 Ania-rasialla ja Clearaudio DC Performance. Clearaudio oli taaksepäin nojautuva ja varautuneen oloinen , Rega taasen osoitti rock-asennetta, sai musiikin elämään sekä tuntui sopivan paremmin Cyruksen ja Audiovectoreiden luomaan äänimaisemaan. Tästä saatiin aikaiseksi sopiva kokonaisuus kotikuuntelua varten.”
”Mikko toi laitteet kotiin sekä sääti ne valmiiksi, mistä ehdottomasti pisteet hänelle. Tästä saimme hyvän lähtö- ja vertailukohdan harrastukselle. Hifimanin Ananda-kuulokkeet tarttuivat vielä mukaan perheen tulevalle hifistille.”
Kaapelit?
”Välijohtoina on Cardaksen Crosslink sekä TK Cablesin Marlin ja kaiutinkaapeleina Supran Classic 4.0.”
Oliko isokin ero äänessä Mikon akustoidun kuunteluhuoneen ja kodin olohuoneen välillä?
”Äänessä oli toki ero, mutta ei mitenkään dramaattista eroa. Mikon akustoituun demotilaan verrattuna olohuone on aika kaikuisa ja akustoinnin kannalta ongelmallinen, mutta kaiuttimien pieni koko yhdistettynä haasteelliseen akustiikkaan tuntuu toimivan yllättävän hyvin, ja lopputulos on aika tasapainoinen. Kotikuuntelun aikana hain Mikolta vielä vertailuun Naim Atomin, mikä osoittautui liian analyyttiseksi yhdistelmäksi akustiikan ja kaiuttimien kanssa.”
Entä digiääni?
”Se onkin vähän pidempi tarina. Itsellä on ollut Spotify käytössä siitä lähtien kun beta-kutsuja oli jaossa. Spotifyn kautta on tullut kuunneltua musiikkia työmatkalla ja työpaikalla. Meillä musiikkia on kuunneltu Spotifyta kuulokkeilla jo useampi vuosi.”
”Kun Cyrus tuli taloon, Spotifyta soitettiin puhelimesta bluetoothilla Cyrusiin. Kävi kuitenkin aika nopeasti selväksi, että Spotify musiikkilähteenä ei riitä, joten sen rinnalle musiikkilähteeksi valikoitui Tidal. Jotta siitä saisi täyden hyödyn irti, bluetooth vaihtui MacBookiin, josta usbin kautta ohjattiin digitaalinen signaali Cyrukselle. Sitten läppärin kanssa tuli testattua usempaa Kazoon tapaista sovellusta, niistä mikään ei palvellut tarkoitusta.”
”Kun kokeilussa käyneessä Atomissa oli tuki Roonille, päätin testata sitä viimeisenä vaihtoehtona. Asensin tarpeelliset sovellukset sekä liitin Tidal–tilin Rooniin. Sekä Atom että Cyrus näytti toimivan yhteen, toinen aitona end-pointtina ja toinen usb:n kautta. Myös Roon osoittautui toimivaksi ”avaimet käteen”–ratkaisuksi ilman ihmeempää säätämistä. Cd-levyt siirrettiin kaikki NASille. Lopuksi läppäri vaihtui vielä kätevän kokoiseen ja hiljaiseen Linux palvelimeen, millä on menty siitä lähtien.”
Mutta da-muuntimena oli edelleen Cyryksen sisäinen dac?
”Kyllä. Jossain kohtaa digitaalisen ja analogisen äänenlaadun ero alkoi kuitenkin hivenen häiritä, kun Rega P8 oli sen verran parempi kuin Cyrusin digipuoli. Roonin foorumeilla monet tuntuivat olevan sitä mieltä, että usb:n sijaan pitäisi käyttää verkkoprotokollaa paremman äänen saamiseksi. Kun sitten etsiskelin sopivaa dacilla varustettua striimeriä kotikuunteluun, Mikko ehdotti että sellaisen sijaan ottaisin kokeiluun Brystonin BDA-3-dacin, ja se oli korvia avaava kokemus! En ollut uskonut, että da-muunnin voisi parantaa ääntä niin paljon. BDA-3 asetti samalla riman sille, minkälaista digiääni voisi parhaimmillaan olla. Pari dacilla varustettua striimeriä Roon-tuella kävi kokeiltavana, mutta kumpikin oli vähän pettymys verrattuna BDA-3:seen. Edes Brystonin omasta BDA-3.14-striimeristä ei ollut dacin voittajaksi.”
Ja se jäi taloon?
”Ei jäänyt heti. Dac oli kokeilussa parisen viikkoa, mutta sitten palautin sen, kun siinä vaiheessa budjetti ei oikein taipunut sen ostamiseen. Mutta dac jäi ehdottomasti vaivaamaan mieleen. Kesän jälkeen Bryston sitten viimein saapui meille ja olen ollut todella tyytyväinen. Aivan uskomatonta, miten hienolta esimerkiksi The Curen “A Forestin” kitara voi kuulostaa. Yleensäkin akustiset soittimet toistuvat käsittämättömän upeesti tällä dacilla.”
Se oli kuitenkin aikamoinen menolisäys teidän systeemiin?
”Kieltämättä, mutta mikäli äänilähde ei ole kunnossa, voiko silloin lopputuloskaan olla hyvä? Tai no näin ainakin itse ajattelen.”
Cyryksen dac on nyt jäänyt ikään kuin turhaksi. Oletko ajatellut vaihtaa vahvistinta? Muita jatkokehittelyideoita?
”Cyruksen dac on tosiaan nyt ylimääräinen. Putkivahvistin on jotain sellaista, minkä haluaisin jossain vaiheessa kokeilla, tai sitten jokin minimalistinen, takaisinkytkemätön A-luokkainen puolijohdevahvistin. Laitteisto alkaa olla aika hyvässä vaiheessa jatkokokeiluja ajatellen, ja tähän mennessä kerätty kokemus varmasti auttaa tulevien testailujen kanssa. Kaiuttimien suhteen haaveissa olisi Magnepan 1.7i, mitä on pari kertaa käyty kuuntelemassa Mikolla, mutta nykyinen olohuone/kuuntelutila ei oikein taida taipua Magnepaneille. Toinen mielenkiintoinen vaihtoehto olisi Duevelin ympärisäteilevät, joihin ensikosketus tuli Mikon järjestämillä demopäivillä. Ja erityisen hyvin messuilta on jäänyt mieleen Rosso Fiorentinon kaiuttimet.”
Mikä harrastamisessa on parasta?
”No musiikki ja tekniikka. Molemmat ovat kiinnostaneet ja kiehtoneet aika pienestä asti. Musiikki on ollut ja on edelleen keskeisessä osassa, ja silloin kun musiikki ja tekniikka kohtaavat oikealla tavalla, syntyy nautinnollinen kokonaisuus.”
Miten itse houkuttelisit uusia ihmisiä harrastuksen pariin?
”Minusta olisi hienoa nähdä esimerkiksi messuilla harkittuja, kohtuuhintaisia systeemeitä, joiden äänenlaatukin olisi enemmän ”oikeaan suuntaan”, vaikka täydellisyydestä vielä jäätäisinkin. Jos esillä on vain highend-laitteita, kynnys harrastuksen aloittamiseen voi helposti kasvaa turhan korkeaksi oman epävarmuuden, tietämättömyyden tai käytettävissä olevan budjetin vuoksi. Hifi-harrastus ei tässä suhteessa ole välttämättä niitä kaikkein helpoimpia. Tilaisuuksia hyvän äänen kuulemiselle ei kasva joka oksalla. Meille se herättävä kokemus oli ensi kohtaaminen Mikon kanssa…kamat kasaan ja musiikki soimaan!”